Parikkalan torilla oli näyttelytreeni treffit ja tietenkin osallistuimme Nemon kanssa, koska harjoitustahan poika tarvitsee kun murkkuiän egoilu on nyt huipussaan ;). Nemon velipuoli Tito oli myös paikalla ja saatiin näiden kesken vähän murinaa ja örinää joten harjoitus oli enemmän kuin tarpeen. Muista koirista Nemo ei juurikaan välittänyt, mitä nyt narttujen perään ;). Otettiin kehärinksaa, seisotusta, hampaiden tarkastusta ja kopelointia. Alun innostuksen jälkeen (tunti siinä taisi mennä..) poika rauhottui ja esiintyminenkin kävi sujumaan eikä hampaita tarkastaessa tarvinnut enää hyppiä päin ja vetää kunnon esitystä päälle. Ns. laatuarvostelussa Nemo kyllä jaksaa esiintyä ja liikkeet yksin sujuivat tosi hyvin. Olen saanut sen paljon paremmin ravaamaan nyt, ja hihnakin voi olla löysällä eli pystyn antamaan sille tilaa liikkua, mutta ryhmässä kun liikutaan niin sillon tahtoo mennä vielä vetämiseksi kun saalistaa edellä menijää.
Kun muut lähtivät kotiin niin jäätiin kaverin kanssa treenaamaan koirinemme hetkeksi paikallaanoloa, luoksetuloa ja Nemolle tehtiin muutama viettiharjoitus. Paikallaanolo meni täydellisesti, menin tällä kertaa jo kauemmaksi ja olin välillä koiraan päin, hetken pois päin jne. Kaverin koira lähti hiippailemaan, mutta Nemo pysyi makuullaan eikä edes näyttänyt siltä, että olisi halunnut lähteä mihinkään, jee! Mutta ei nyt vielä hehkuteta ;). Kaveri otti koiransa kanssa luoksetuloja ja leikitystä vähän matkan päässä ja käskin Nemon makaamaan, yllätyin tässäkin sillä poika pysyi kuin liimattu maassa eikä yrittänyt karata :) Palkitsin ruhtinaallisesti makupaloilla ja vetoleikillä. Vähän otin myös seuraamista, mutta tässä oli väsymys jo nähtävissä, ei ottanut kontaktia kunnolla ja jäi vetelehtimään, joten otin vain pari hyvin lyhyttä onnistunutta suoritusta ja kunnon palkka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti