3kk on vierähtänyt viimeisistä yhteistreeneistä ja se kyllä näkyi koirasta vähän liiankin hyvin. Lähdettiin siis Nemon kanssa kaupunkiin juna-asemalle treenaamaan Miren ja Heidin kanssa + heidän koirat, Cane corso Loco ja pk-collie Demi :) En kerennyt käyttää Nemoa edes lenkillä/riehuttaa pihalla ennen treenejä sillä pääsin töistä just sopivasti kun piti jo lähteä.
Eli itse asiaan, treenit meni NIIN puihin kun mennä vaan voi. Nemo oli jo automatkalla kaupunkiin todella rauhaton, piippasi, pyöri ja pälyili auton ikkunoista mihin ollaan menossa. Käytin Nemon juna-aseman vieressä tarpeilla ja ihan mahoton ruopiminen sekä merkkailu alkoi samantien. Löyti ilmeisesti vielä jonkun nartun pissat kun suu kävi siihen malliin ;). Heti alussa hökelti jo pelkästään ihmisten perään ja oli rauhattomampi kuin koskaan ennen, huoh. Kaverit ei tietysti antaneet sen hyppiä vasten tms, mutta kyllä se vouhotti vaikkei saanut minkäänlaista huomiota. Odotahan kun toiset koirat tuli autosta ulos niin sitten hävis korvat. Nemo molisi, säntäili ja jopa haukkui, yritti siis keinolla millä hyvänsä päästä toisten koirien luo, miun käskyistä välittämättä. Ei auttanu namipalat, kiellot, kehumiset..
Ihme ja kumma, mutta tokon paikkamakuu onnistui hyvin. Kävin n. 10sek ajan piilossa juna-aseman rakennuksen takana ja tänä aikana Nemo skarppasi ainakin Heidin mukaan tosi paljon. Avoimen luokan paikkamakuu voi olla meille helpompi kuin alokasluokan ;) Tämän jälkeen korvat taas katosi ja säntäily oli ihan omaa luokkaansa, hävisi kyllä hetkeksi kaikki ne hyvät muistot aikaisemmista treeneistä ja koulari alokasluokasta tuntui ihan epätodelliselta. BH-kokeen omainen kättely tuotti pahoja vaikeuksia, tärisi ja hyppi. Kokeiltiin myös paikkamakuu häiriön alla, Heidi leikitti Demiä lähellä ja otti pari luoksetuloa. Ei Nemo karannut, mutta kyllä se oli siinä ja siinä, voi sitä molinan määrää. Bh-kokeessa tulisi tällä hetkellä hylky pelkästään tuosta ääntelystä.
Lopuksi vähän skarppasi ja sain otettua pari onnistunutta seuraamispätkää, kaukokäskyt ja pari noutoa jotka onnistui :) Lisäksi Heidi seuruutti Nemoa hetken ja voi että miten innoissaan se olikaan vieraan huomiosta, ei varmaan olis tarvinnut mitään palkkaa kun oli niin täpinöissään. Noh, nyt on otettava itseä niskasta kiinni ja saatava motivaatio takasin treenaamiseen (ollut hieman hukassa syksyn jälkeen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti