Paikka: Savonlinna (SavPk:n halli).
Kouluttajana toimi Johanna Nivala (Kennel Manouman) ja tykkäsin todella paljon hänen tavastaan kouluttaa koiria ja ohjeistaa meitä muita ongelmakohtien kanssa :)
Hallilla oltiin n. 8h ja aika meni todella nopeasti kun päivä oli niin mielenkiintoinen. Nemon kanssa oman jännityksenkin takia meni ensimmäinen kierros kyllä ihan persiilleen. Tarkoituksena oli siis näyttää koiran osaamistasoa ja Nemolle otin ihan seuraamista hihnassa, luoksetulon ja muita peruskäskyjä. Seuraamisessa kontakti rakoili todella pahasti, pysyi kyllä vierellä mutta ajatukset oli koiralla ihan jossain muualla, luoksetulossa/jäävissä liikkeissä ei ongelmaa. Oman vuoron jälkeen puhuttiin jokaisen kanssa ryhmän kesken ongelmakohdista ja meidän kohdalla nousi esiin koiran kurittomuus ;).
Se on nyt aikuisuuden kynnyksellä oleva uros jolla riittää viettiä, sekä dominassia joten se on pistettävä ruotuun, että treenit sen kanssa rupeaa sujumaan + kontakti paranee minua kohtaan. Se on nyt viime syksyn jälkeen ruvennut todellakin haahuilemaan treeneissä ja jo opituista asioista yrittää luistaa keinolla millä hyvänsä (yleensä on vaan asenteella, mua ei kiinosta kun tuolla muualla on jotain kivempaa).
Toisella kiekalla otettiin seuraamista kehujen, patukkapalkan ja hihnapakotteiden kera. Teki paljon paremmin, vaikka nyt joudutaan menemään takaisin päin tuon seuraamispaikan opettamisessa kun on päässyt siihen makuun, että seurata voi puoli metriä minun edellä jos huvittaa, eli sitä vahvistamaan. Kontaktin tippumisesta hihnapakote ja kielto, ja uusi seuraa käsky, toimi ihan mukavasti.
Sitten puututtiin siihen suurimpaan ongelmakohtaan eli paikkamakuusta karkaamiseen kun joku muu huutaa tänne, täällä, tule, taputtaa käsiä tms. ja jos ei karkaa niin vähintäänkin valittaa siitä kovaäänisesti vinkumalla ja haukkumalla. Tässä harjoituksessa ideana oli, että häiriö nostetaan niin että koira tosiaan karkaa ;). Johanna kävi polvilleen maahan ja pyyti koiraa, ei sen enempää tarvittu ja Nemo syöksyi sinne. Mie karjasin, että ei ja hain koiran takaisin paikalleen, ei vaikutusta. Toistettiin sama uudestaan ja vähän ajan päästä taas viuhahti punaturkki sinne. Tällä kertaa sain neuvoksi jo ennen karkaamista, että JOS se karkaa niin ihan kunnon kielto niin, että koira oikeesti tajuaa tehneensä väärin eikä vaan heiluta häntää. No mie tulin koiran luokse ärjyen ja nappasin niskavilloista mukaani ihan tosissani ja sehän toimi, koira oli ihan että mitä helvettiä toi akka teki?! ;) ei karannut viimeisellä kerralla, vaikka edelleen tuijotteli Johannaa. Jokaisesta katseesta minuun päin siis kehun suullisesti ja jossain vaiheessa vapautan niin, että tulee luokse hakemaan palkkion kun kontakti on kohdillaan.
Tästä on hyvä jatkaa :) Ei tuo otus tarvia kun enemmän kuria, eihän se ole mikään pentu enään. Oon vähän jämähtänyt sen kanssa vaan tuohon pentuasteen koulutukseen ja vahvistan myös omalla käytökselläni vääriä asioita, houkuttelen liikaa koiraa tekemään vaikka sen pitäis mennä toistepäin, että koira ottaa kontaktin minuun. Ja se tärkein, pitää oppia oikeasti vaatimaan pyydetyt asiat :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti