Eilen ryhmätreeneissä oli taas aikas kiemura rata ja selvittiin siitä Pradan kanssa ihan suht hyvin, mitä nyt ohjaaja oli taas kerran vähän pihalla. Eilen illasta iski pitkästä aikaa pien masis koko lajin suhteen kun tuntuu etten ite kehity tarpeeks nopeesti, että saisin tuota koiraa eteenpäin. Kaikki muu rupeis olee kondiksessa 1lk ajatellen, mitä nyt kontakteille pitäs saada vauhtia lisää. Hetsaamalla sain menemään A:n tosi vauhdikkaasti, mutta sitten jää helposti se 2on2off ottamatta, argghh. Eli kontakti ei ole satavarma vauhdin kanssa ja jos hetsaamatta menee niin viettää alastulolla ainakin miun mielestä ihan liian pitkän ajan, varmistaa kontaktin ja ryömii lähes harjalta alas saakka. Ei auta kun ottaa kontaktialustaa takas vähäks aikaa ja hetsata lisää, jättää palkka vähän matkan päähän kontaktin alastulosta ja pysähtymisestä vapautus lelulle/namikipolle.
Puomia ei olla nyt otettukkaan muutamaan viikkoon, mutta siinähän on vähän sama probleema. Vauhtia sais tulla reippaasti lisää sinne loppupäähän. Keinua ei pelkää ja menee sen ihan mielellään, mutta siitäkin uupuu totaalisesti se vauhti, keskivaiheilla aloittaa ryömimisen ja hivuttautuu pikkuhiljaa kunnes laskeva pää laskeutuu, sitten taas tulee vauhdilla alas. Miten hemmetissä mie saan sen ryömimisen pois?! Tähän ei hetsaus auta kun sitä eilen kokeiltiin, lähtee satasta kyllä etenemään, mutta ei se sitä ryömimistä poista. Mietin, että pitäsköhän laittaa liiskattu nakki nyt takas siihen laskevaan päähän, että sillä ois selvä visio mihin pyrkiä mahdollisimman nopeesti.
Että tällästä probleemaa tällä kertaa ja kaikkein eniten tässä kaikessa ärsyttää se kun ite on niin amatööri koko lajissa ja varmasti omalla toiminnallaan aiheuttaa koiralle ristiriita tilanteita ja epäonnistumisia. Noh, häntä pystyyn ja kohti uusi pettymyksiä.. eikun onnistumisia ;) Prada on hieno koira ja nyt kun vaan itekin oppis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti