Treeniä ja kisasuunnitelmia

Menin ja ilmoitin Nemon sitten elokuulle hakukisoihin! Pelottaa, hirvittää ja jännittää ihan pirusti, mutta nyt tai ei koskaan. Nemo on kuitenkin jo 7v eikä pk uran korkkausta voi enää hirveemmin venyttää, meillä on hyvällä tuurilla vielä pari aktiivista treeni ja kisavuotta edessä. Vaikka koira pysyisikin terveenä niin vanhuus tulee väistämättä, eikä fysiikka pelitä enää niinkuin nuorella pojjaalla. Maastohan menee varmaan vielä vanhoillakin päivillä, mutta tottiksen esteet on sitten toinen juttu.

Nemon kanssa on treenattu hakumetsässä nyt syviä ja suoria pistoja, laatikkotyöskentelyä ja kestoa ilmaisuun, sekä tietysti hallintaa maastossa noin yleisesti. Nemolla on todella hyvä ja vahva ilmaisu (haukkuva), maalimiehillä käyttäytyminen on parantunut, mutta edelleen menee usein liian liki ja lähentelee ärsyttävästi palkan toivossa. Tähän on puututtu nyt erillisillä ilmaisuharjoituksilla liinan kanssa ja ihan kieltämällä huonosta käytöksestä, ajatuksena on opettaa maalimieheltä peruuttaminen ilmaisun ohessa (mutta vasta ekojen kisojen jälkeen, nyt en käy kauheemmin säätämään mitään uutta). Laatikkotyöskentely on myös ottanut ison harppauksen eteenpäin ja mm. viime treeneissä teki upean suoran piston noin 70 metriin, josta ihan täydellinen laatikko ja siitä maalimiehelle :)

Esine-etsintä on ollut nyt viime viikot ihan jees, kolmen esineen etsiminen on vaatinut Nemolta oikeesti tosi paljon, mutta olen vain vaatinut etsimään ja sillä selvä. Korrithan sanoi, että heillä koirat etsii aina kolme esinettä, ei koskaan vähempää niin tästä se ajatus sitten lähti. Viime viikolla Teemu teki meille kisamittaisen (50m x 50m) esineruudun kolmella esineellä, löyti kaikki ja aikaa meni noin. 8-9min. Viimeinen oli hankala, mutta teki hyvällä draivilla töitä eikä lopettanut kesken! Prada tekee myös jo kisamittaista ruutua, mutta sillä olen pitänyt vielä 2 esinettä :) Neidin työskentely on todella upeaa katsottavaa, keskittyy satasella hommaan ja nenä toimii.

Nemon tottiksessa olen keskittynyt nyt kokonaisuuteen, esteet saatiin hallikaudelle aika hyvään jamaan, samoiten seuruu on muuttunut talven tiukan treenin myötä tosi kivaksi. Noutoa on tehty nyt Korrien oppien mukaan, mutta esteillä en ole nyt haukkumiseen puuttunut (ei itseasiassa hauku kapuloille niillä, mutta hypätessä tulee se VUH). Jäävistä istuminen on tuottanut vähän ongelmaa, jää seisomaan usein. Eteenmeno on vielä vaiheessa, mutta hyvällä mallilla. Paikkis on ok, tänään otettiin pitkästä aikaa häiriöpaikkis kun toinen koirakko suoritti tottista kisanomaisesti, palkkasin hienosta pysymisestä toisen koirakon luoksetulon ja noutojen jälkeen. Vähän häntä viuhkas ensimmäisen noudon aikaan ja kaula pitkällä katseli, mutta ei hievahtanutkaan.

Mutta enpä olis Nemon kohdalla uskonut, että meidän pitää käydä vielä ampumista ihan oikeesti treenaamaan. Koira joka ei ennen pallien poistoa reagoinut mihinkään ääniin, huolestui tottiksen ampumisesta nyt ihan todenteolla. Paikkiksessa ampuminen ok, ei mitään ongelmaa. Seuraamisessa ei kestänyt takaa kuuluvia laukauksia, ei menettänyt missään nimessä toimintakykyään tms. mutta halus vaan kerta toisensa jälkeen kääntyä äänen suuntaan ja säpsähteli stressaantuneen oloisesti. Lopulta leikin ohessa paukuttelut kesti jo hyvin, eikä ollut koko homman jälkeen mikseenkään vaan ihan oma itsensä. Jo samana iltana saatiin 2 laukausta ja seuruu vain pienellä nytkähdyksellä kontaktia tiputtamatta :) Vielä en hypi onnesta kattoon, katsotaan parin viikon tehotreenin jälkeen miltä sitten näyttää vai rupeeko säpsymään muitakin kovia ääniä, mistä näitä tietää.. Outoa, hyvin outoa 7v koiralta joka on tosiaan ollut täysin laukausvarma aiemmin, kestää ukkoset ja ilotulitukset ongelmitta jne.

Mutta sitten Pradaan, nyt on lähinnä tokoteltu ja treenattu vähän uusien sääntöjen kuninkuusluokkaa. Yks läpimurto tässä parin päivän sisään on ohjattu nouto, joka toimii ja vieläpä kokonaisena liikkeenä, jes. Meillä oli pitkä taival tähän pisteeseen ja myönnän, että junnasin aivan liian kauan namilätkien kanssa. Uusi tokoympyrä, kehä mikälie mietityttää edelleen ja kävin nyt opettamaan sitä eteenmeno käskyllä, namilätkä kauempana ja nopeasta eteenmenosta sekä pysähtymisestä puoleenväliin vapautus lätkälle. Katsotaan kantaako tää tyyli hedelmää vai keksitäänkö jotain muuta. Mitään näkyvää ympyrää on ihan turha opettaa, koska kisoissa ympyrä voi olla pelkkä hiekkaan piirretty ura tai mattoalustalla pienet teipinpalat merkkinä. Aluksihan meinasin ostaa puutarhaletkua ja opettaa menemään kehän sisälle, mutta luovuin ajatuksesta heti kun viimeiset viralliset uudet säännöt tuli julki. Ympyrän kun ei tule ohjata koiraa/merkata sille mitään vaan se merkkaa vain ohjaajalle ja tuomarille oikean kohdan. Ruutu on toiminut nyt kesän aikaan taas vallan hyvin, katsotaan mitä tapahtuu kun syksy ja hallikausi alkaa ;) Tunnari on ollut ulkona aivan bueno, ei mitään epävarmuutta tai urpoilua pitkiin aikoihin *koputtaa puuta*, mutta tässäkin voisin todeta, että homma levähtää kasaan varmaan jälleen hallikaudella. Pradan kanssa ei ole nyt missään liikkeessä ollut suurempia ongelmia, se kun hoksaa asiat niin nopeaan ja keskittyy tekemiseen :)

Pradan pompun kautta maahanmeno. Neiti hoksas idean ihan parilla toistolla ja tarjoaa hitsin nopeaa ja nättiä maahanmenoa, sekä pysähtymistä. Nyt vaan pitäs yhdistää itse liikkeeksi :)