Kuulumisia

Treenitahti on ollut keväästä saakka aika kova ja kun itse on tällä hetkellä työttömänä niin se on osaltaan vaikuttanut tietenkin siihen, että nyt kerkeää ja jaksaa. Nemon kanssa on panostettu parempaan hallintaan, rakennettu tottista ja hakuiltu tiuhaan. Nemo on edennyt maastossa ison harppauksen tällä kaudella ja uskallan sanoa sen olevan ihan hemmetin hieno hakukoira. Sillä on myös älyttömän upea tottis jos saan sen pidettyä paketissa. Nemo ei ole mikään helpoin kaveri vilkkauden ja kovuutensa takia, se ei paljoa hätkähdä miun (kovistakaan) puuttumisista sen toimintaan ja tarviaa monen monta toistoa ennenkuin asiat alkaa mennä kaaliin ja tekee mitä kannattaa tehdä. Se kyseenalaistaa miun auktoriteettia aika usein, vaikkakin on pehmentynyt hieman kastraation myötä ja hyvä niin. Uskon vahvasti, että yliseksuaalisuus on myös osaltaan vaikuttanut pinttyneisiin käytösmalleihin mitä on nyt vanhemmalla iällä työlästä kitkeä pois. No mutta enpähän pääse helpolla!

Laukauksia treenattiin tiheästi tässä parisen viikkoa ja selvisi sekin, että tuo koirahan EI TODELLAKAAN pelkää vaan käytös pohjautuu suureen terävyyteen ja hallintaan tai taas kerran sen puutteeseen. Kotitreeneissähän normaali häiriöisessä ympäristössä Nemo ei edes yritä reagoida laukauksiin tekemällä mitään omia juttujaan, mutta kun kuvioihin tuodaan ihmiset, toinen/toiset koirakot, lentävät kapulat, lelut ja vieläpä laukaukset niin se ei pysty siltä häiriötä keskittymään enää annettuun tehtävään ja alkaa soveltamaan (kuormittuu). Kyllä ihminen voi taas aluksi nähdä koiran käytöksen ihan väärin ja vieläpä vahvistaa käytöstä puuttumalla siihen väärään aikaan ja väärällä tavalla.

Nemon kanssa on upeaa tehdä töitä kun sillä on intoa eikä moottori sammu koskaan kesken. Mutta toisaalta taas hallinnan ylläpitäminen on treeneissä usein aika stressaavaa itselle kun edellisen ongelman myötä saadaan vain joku uusi ongelma tilalle, tätäkö se on aina? :D Tuo koira kun vielä tajuaa aina milloin mamma on tosissaan ja milloin kannattaa kokeilla taas lipsua. Nemolle ei tarvihe antaa kuin vähän myöten niin sen jälkeen se vetää koko shown itse tai ainakin se yrittää sitä sitten jatkuvasti ennenkuin palautetaan jälleen maan pinnalle ;) Tähänhän olisi ihan yksinkertainen konsti eli pidä koira aina hallinnassa, eläkä lipsu.. mutta ei se niin yksinkertaista valitettavasti ole, varsinkaan kun kyseessä on tapaoppinut entinen seksin huuruinen monsteri.

Pradan kanssa on ollut mukava tahkoa pikku hiljaa Tokon erikoisvoittajaa eteenpäin. Uusi näkymätön ympyrä ruutuun lähetyksineen on tuottanut hieman vaikeuksia, mutta en ole ainut. On se vaan pirun hankala liike saada toimimaan, varsinkin koetilanteessa. Etupalkka on tällä hetkellä paras, mutta kuvioissa riesana on ennakointi ja varmasti suoraan eteneminen. Kaksi ohjattua noutoa sotkevat toisiaan aika rankasti ja niiden kanssa saadaan varmasti tehdä töitä vielä paljon. On sitten paljon liikkeitä jotka toimii hyvin tällä hetkellä, mm. uusi pitkä peruuttaminen käännöksineen onnistuu jo mielettömän hyvin. Tunnari, kaukot, normi seuruu, zeta.. kaikki on oikeassa vireessä näyttäviä ja onnistumisprosentti on suuri. Prada on kevät-syksy aikaan myös jälkeillyt paljon ja sille on treenattu hyvät pohjat tottikseen. Pienesti toivon jos saisin sille joskus metsäjäljeltä tuloksen ;) Jäljelle on liitetty jana ja vielä edetään purkkipalkoilla (askeleilla ei ole ollut palkkaa enää aikoihin), tarkoitus liittää esineet mukaan ehkä loppukaudesta/keväällä.